Johtokunta 18.2.2026:
Jyväskylä-Seura ry:n TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2025

Toimintakertomus 2025

1.Yleistä ja toiminnan tarkoitus

Jyväskylä-Seura ry on kaupunkiympäristöä, -kulttuuria ja -historiaa vaaliva ja edistävä  koko Jyväskylän vuonna 1953 perustettu kotiseutuyhdistys.  

Yhdistyksen sääntöjen 2 § mukaan tarkoituksena on:  

– kotiseudun kaikinpuolinen kehittäminen paikallisten erityispiirteiden pohjalta,  – elinympäristön laadun parantaminen ja ihmisten viihtyvyyden lisääminen,  – kotiseututietouden lisääminen ja kotiseutuhengen ylläpitäminen sekä  

– kotiseudun kulttuurien vaaliminen ja edistäminen.  

Jyväskylä-Seura tutkii yhteistyössä toimijoiden ja kaupunkilaisten kanssa mennyttä aikaa,  nykyisyyttä ja tulevaisuuden ilmiöitä järjestämällä luentoja, keskusteluja, tilaisuuksia  ja tutustumisretkiä sekä kokoamalla ja tallentamalla kotiseutuun liittyviä asioita.  Keskeiseksi toimintamuodoksi ovat vakiintuneet Kylä tutuksi -yleisötilaisuudet, joissa kansalaiset,  tutkijat, asiantuntijat, viranomaiset ja päättäjät kohtaavat ja keskustelevat muun muassa  Jyväskylän kulttuuriin, historiaan, ympäristöön ja elinkeinoelämään liittyvistä aiheista.  

Yhdistys tekee yhteistyötä Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän yliopiston (mm.  Avoimen tiedon keskus) sekä muiden yhdistysten, asukas-, kylä- ja kotiseutuyhdistysten  ja toimijoiden kanssa. Jyväskylä-Seura ry kuuluu Suomen Kotiseutuliittoon ja hyödyntää aktiivisesti  liiton tietotaitoa ja koulutuksia.  

Vuoden 2025 Jyväskylä-Seuran toiminnan pääteemoja olivat monipuolinen yhteistyö ja  verkostoituminen sekä vastuullisuus ja kestävä kehitys. Edelleen painotettiin aktiivisen toiminnan  jatkumista, toiminnan tunnetuksi tekemistä ja jäsenhankintaa – joissa kaikissa onnistuttiin hyvin.  Yhteistyökumppaniverkostoja laajentamalla ja tapahtumapaikkoja monipuolistamalla tuotimme  yleisölle mieleenpainuvia kokemuksia. Vahvistimme elämyksellisyyttä järjestämällä tilaisuudet  Jyväskylän historian kannalta merkittävissä ja ainutlaatuisissa kohteissa.  

Johtokunnan päätöksellä määritettiin, oliko tilaisuus maksullinen vai oliko sinne vapaa pääsy vai  oliko jäsenten osallistumismaksu edullisempi kuin ei- jäsenten.  

Useimmat tilaisuuksista olivat edelleen pääsymaksuttomia ja kaikki seuran tilaisuudet olivat  kiinnostuneille avoimia.  

Suosittuja Kylä tutuksi -yleisötilaisuuksia järjestettiin useita. Tilaisuuksien aihe muodosti  tilaisuuden otsikon. Yhdessä Jyväskylän yliopiston kanssa järjestettiin kolme tilaisuutta. Näistä  tallennettiin kaksi Tiedettä kaikille -tilaisuutta, joiden tallenteet löytyvät yliopiston Tiedettä kaikille  -kanavalta. 

 

Loppusyksyllä 2024 alkaneet Jyväsjärven ympäri -yleisötilaisuudet jatkuivat vuonna 2025.  Uutena toimintana käynnistettiin yhteistyö ja kannustus vapaaehtois- ja tallennustehtäviin Keski Suomen museon kanssa.  

Kotiseuturetki Palokkaan järjestettiin syyskuun alussa.  

2.Hallinto

Jyväskylä-Seuran hallituksena toimivan johtokunnan muodostivat puheenjohtaja ja kahdeksan (8)  varsinaista ja kolme (3) varajäsentä.  

Puheenjohtajana toimi Helinä Mäenpää. Varsinaisia jäseniä olivat Kari Hokkanen, Marita Jokinen,  Mikko Jäkälä, Elina Linnove, Pirjo Korkiakangas, Hannele Torvinen, Heli Vuorela ja Pirjo Vuorinen,  joka kutsuttiin varapuheenjohtajaksi. Varajäseniä olivat Esko Alm, Eila Tiainen ja Anne Yliniemi.  Johtokunnan ulkopuolelta kutsuttiin sihteeriksi ja rahastonhoitajaksi Tuula Poutanen.  Johtokunnassa ei ole henkilökohtaisia varajäseniä ja varajäsenet kutsutaan kaikkiin kokouksiin.  

Johtokunnan kokouksia oli vuonna 2025 yhteensä 8 kertaa: 22.1., 19.2., 19.3., 23.4., 21.5., 13.8.,  16.9. ja 29.10. Johtokunnan kokoukset järjestettiin Jyväskylän yliopiston kirjasto Lähteen  tiloissa. Sääntöjen mukaiset yleiskokoukset pidettiin seuraavasti: kevätkokous 25.3. ja syyskokous  26.11.  

Toiminnantarkastajina toimivat Eija Häyrinen ja varalla Kristina Åberg. Laskenta Järvilehto/Riitta  Järvilehto on toiminut useita vuosia tilitoimistona, maksanut laskut ja valmistellut tilinpäätöksen.  

Seuran arkisto vuoteen 2002 asti sijaitsee Jyväskylän kaupunginarkistossa. Myöhempien vuosien  arkisto on siirretty puheenjohtajan kotiin Viitaniementie 25, koska materiaaleja on siivottu ja tehty  yhteenvetoja sähköisesti. Seuran kokousaineistot ja toiminnan kannalta tärkeät materiaalit on  vuodesta 2022 alkaen tallennettu Google Driveen, jonne on pääsy kaikilla johtokunnan jäsenillä.  

3.Jäsenistö

Seuran jäsenmaksu oli vuonna 2025 edelleen 20 euroa/vuosi/henkilö. Yhteisön jäsenmaksu oli 50  euroa/vuosi. Vuoden lopussa maksaneita jäseniä oli 103 (62 vuonna 2024). Jäsenmäärä lähes  kaksinkertaistui toimintavuoden aikana. Yhteisöjäseniä ei ollut yhtään.  

Jyväskylä-Seuran sähköpostituslistalla oli jäsenten lisäksi tiedotteen tilaajia ja  yhteistyökumppaneita vuoden 2025 lopulla 205 henkilöä (153 vuonna 2024), joten tämäkin määrä  oli kasvanut. Tiedotejakelussa oli yhteensä 308 henkilöä tai toimijaa. Seuran ajankohtaistiedotteita  lähetettiin viisi kertaa ja yleiskokousten kutsuja kaksi kertaa. Monet vastaanottajista ovat seuran  pitkäaikaisia jäseniä tai ystäviä, jotka osallistuvat tilaisuuksiin aktiivisesti.

4.Varsinainen toiminta – yleisötilaisuuksia, tapahtumia ja retkiä

Jyväskylä-Seuran tilaisuudet tavoittivat hyvin yleisön, palaute oli myönteistä ja ne saivat hyvin  etukäteen medianäkyvyyttä. Oma viestintä oli myös aktiivista. Tilaisuuksia järjestettiin eri  paikoissa tilaisuuden aiheen ja luonteen mukaisesti.  

Yleisötilaisuuksia järjestettiin seuraavasti: 

– 5.2. Yleisötilaisuus vapaaehtois- ja tallennustyöstä Aalto2:ssa yhteistyössä Keski-Suomen  museon kanssa. Alustajina museolta Hanna-Kaisa Melaranta, Susanna Terho ja Sanna Tarnanen,  seurasta Helinä Mäenpää sekä edustajat Palokka-seurasta ja Säynätsalo-seurasta. Vapaaehtoisia  kutsuttiin mukaan tallennustyöpajoihin ja -tehtäviin. Halukkaat saivat kutsun museon järjestämään  koulutukseen ja tallennustyön toiminnan jatkosuunnitteluun huhtikuusta alkaen. Paikalla oli 50  henkilöä.  

– 20.3. Jyväskylän Kulttuuriakseli -kutsuseminaari Kulttuuritalo Villa Ranassa. Seminaari oli jatkoa  maaliskuussa 2023 järjestetylle vastaavanlaiselle kutsuseminaarille, jossa keskityttiin mm. Lyseon  korttelin tulevaisuuteen. Tässä seminaarissa kuultiin Jyväskylän keskeisistä kulttuurihankkeista ja  

Lyseon kulttuurikorttelin suunnitelmista. Alustusten ja keskustelujen keskiössä olivat kulttuurin ja  sivistyksen vahvistaminen sekä osallisuus ja saavutettavuus kaupungin kulttuuriympäristöjä  suunniteltaessa. Ohjelmassa oli alustuksia: kaupunginarkkitehti Leila Strömberg, kulttuuri-, opisto ja kirjastopalvelujen johtaja Seija Laitinen-Kuisma, museotoimenjohtaja Hanna-Kaisa Melaranta,  toimialajohtaja/kaupunkirakennepalvelut Hannu Kantonen ja loppusanat kaupunginjohtaja Timo  Koivisto. Läsnä oli 43 henkilöä aiheen kannalta keskeisten toimijoiden edustajina (mm. kaupunki,  koulutuslaitokset, kulttuuritoimijat, yritykset, järjestöt). Järjestäjinä JyLy ry eli Jyväskylän Lyseon  entiset oppilaat, Alvar Aalto -seura ja Jyväskylä-Seura. Helinä Mäenpään tilaisuudesta tekemä  yhteenveto lähetettiin laajasti kaupungin luottamushenkilö- ja virkamiesjakelulla.  

– 25.3. Tietokirjailija Mikko Porvalin luento: Keski-Suomi tiedustelun ja vakoilun maakuntana,  keskiössä Jyväskylä. Kommentaattorina Jyväskylän yliopiston yliopistotutkija Heikki Roiko-Jokela.  Tilaisuus toteutettiin yhteistyössä Tiedettä kaikille -tapahtumana. Tilaisuus kirjasto Lähteessä  livestriimattiin ja tallennettiin. Paikalla oli 140 henkilöä ja striimiä seurasi 150 henkilöä.  

– 25.3. Jyväskylä-Seuran kevätkokous yliopiston kirjasto Lähteessä, osallistujia 15, puheenjohtaja  Sirpa Herve.  

– 29.4. Jyväsjärven ympäri 2-yleisötilaisuus Äijälänsalmesta Kuokkalansillalle. Aiheina Jyväsjärven  Kuokkalan puoleinen alue. Alustukset: Kristillisen opiston toiminta ennen ja nyt, rehtori Harri  Erkama, Sulkuranta, elämää siirtolapuutarhalla, toinen historiikin kirjoittaja Heikki Veijola, Hanna  Parviainen ja Sulkula, FM Pirjo Vuorinen, Kuokkalan muutokset, talot ja teollisuus, kaupunkiopas  Anne Yliniemi. Kahvitarjoilu. Paikkana oli kristillinen opisto ja paikalla oli 70 henkeä.  

-14.5. Äijälän alueen historiaa 500 vuotta. Tilaisuus järjestettiin Väinölässä Äijälän talossa, jossa  historiasta ja toiminnasta sekä elämästä kertoi Äijälän ja Rauhaniemen emäntä Eeva-Liisa Reuter. 

 

Tutustumismahdollisuus talon tiloihin ja historialliseen esineistöön, kahvitarjoilu. Tupa oli täynnä  ja paikalla oli 39 henkeä.  

– 22.5. Näkökulmia Päijänteestä -yleisötilaisuus järjestettiin Juurikkasaaressa. Teemana oli  Päijänteen saavutettavuus, virkistys ja luontoarvot sekä palvelut. Aihetta käsittelivät Säynätsalo seuran pj Jouni Takkinen, Alvar Aallon suunnitteleman Säynätsalon entisen kunnantalon  toiminnasta kulttuurikohteena kertoi Harri Taskinen, Juurikka Cateringin mahdollisuuksista Pasi  Keinonen, kalastusharrastuksesta Antti Lommi, Purjehduskoulusta Markku Pöyhönen, Paremman  Luonnon Puolesta -säätiöstä Niko Nappu, UNESCOn biosfäärialueesta Päivi Halinen ja kaupungin  puhujan poissaollessa Helinä Mäenpää Päijänteen virkistysalueista ja satamista ym. Tilaisuudessa  oli kahvitarjoilu. Paikalla oli 29 henkilöä.  

– 10.9. Kirkot kulttuuriperintönä -yleisötilaisuus kirjasto Lähteessä. Asiantuntijoina  Kirkkohallituksesta kulttuuriperintöasiantuntija Saana Tammisto, Jyväskylän yliopistosta  yliopistonlehtori Helena Lonkila, Jyväskylän seurakunnasta kulttuuriperinnön asiantuntija Minna  Korhonen ja pääsuntio Jarmo Tanninen. Tilaisuuden tavoitteena oli esitellä kirkkojen aineellista ja  aineetonta kulttuuriperintöä ja sen merkitystä osana suomalaista kulttuurihistoriaa ja identiteettiä  sekä kansallista kulttuuriomaisuutta. Esitykset ja keskustelu pohjautuivat kirkkojen juuri  valmistuneeseen kulttuuriperintöstrategiaan. Tilaisuus toteutettiin yhteistyössä Tiedettä kaikille – toiminnan kanssa. Tilaisuus ilmoitettiin Euroopan kulttuuriympäristöpäivien ohjelmaan.  Tilaisuuden aiheeseen liittyen järjestetään seuraavana vuonna opastettu tutustumisretki  paikallisiin kirkkoihin. Paikalla oli 30 henkeä. Tilaisuus tallennettiin.  

– 23.10. Jyväsjärven ympäri 3-yleisötilaisuus Kuokkalansillalta Korkeakoskenlahdelle järjestettiin  Jyväskylän yliopiston tiloissa Ylistönrinteellä. Tilaisuudessa tutustuttiin Jyväsjärven eteläiseen  rantaan. Alustukset: yliopiston solu- ja molekyylibiologian professori Varpu Marjomäki kertoi  Ylistönrinteen toiminnoista ja erityispiirteistä, FM Pirjo Vuorinen kertoi Ylistönrinteen  perustamisvaiheista, FM, opas Anne Yliniemi kertoi mm. Ainolan tanssilavan tarinaa ja  kotiseutuneuvos, tietokirjailija Jussi Jäppinen kertoi alueen monipuolisesta teollisuushistoriasta.  Seura järjesti tilaisuuden yhteistyössä yliopiston kanssa. Tilaisuudessa oli 90  osallistujaa. Tilaisuudessa oli myös muistelupuheenvuoro, jonka piti alueella lapsuudenkesiään  viettänyt Hellevi Loven.  

– 22–23.11. Jyväskylä-Seura Jyväskylän Kirjamessuilla Paviljongissa. Esiteltiin hyvällä paikalla  omalla osastolla seuran toimintaa ja keskusteltiin yleisön kanssa mm. tulevien tapahtumien  aiheista sekä otettiin vastaan ideoita toiminnan kehittämiseksi. Tällä kertaa seuran ohjelmaa ei  mahtunut ohjelmalavalle. Tämä koettiin hyvänä, koska näin rauhoituttiin tapaamaan runsaasti  yleisöä, arviolta noin 200 henkilöä.  

– 26.11. Tutustuminen Cygnaeuksen 100-vuotiaaseen kouluun – yleisötilaisuus. Rakennuksessa  toimii peruskorjauksen jälkeen Jyväskylän kristillinen koulu. Talon ja koulun historiaa ja tätä päivää  esitteli rehtori Petteri Muotka. Jouluisiin tunnelmiin johdatti Poika-Sirkkojen Tiernapoika-esitys,  johtajanaan Agnes Lak-Losonc. Lopuksi yleisöllä oli mahdollisuus tutustua peruskorjattuihin  tiloihin. Osallistujia oli reilu 40 henkilöä.  

– 26.11. Jyväskylä-Seuran syyskokous Jyväskylän kristillisellä koululla (Cygnaeuksen peruskorjattu  koulu). Puheenjohtajana oli Sirpa Herve ja paikalla oli 20 henkilöä.  

Kotiseuturetki 

– 2.9. Kotiseuturetki Palokkaan. Linja-autoretkellä oppaina olivat Palokka-Seurasta Vesa Välilä ja  Tuomo Blomqvist. Retkellä tutustuttiin laajasti Palokan menneisyyteen ja nykyisyyteen mm.  asutuksen, kulttuurin, elinkeinoelämän ja luonnon näkökulmista. Tutustuttiin myös Palokan  Pelimannitaloon ja sen toimintaan, esittelijänä hallituksen puheenjohtaja Tuomo Vartiainen ja  Kantelemuseoon, jota esitteli museon vastaava Maria Ojanperä, joka myös soitti kanteletta. Retki  oli loppuunmyyty, 62 osallistujaa.  

Seuran tilaisuuksia ja tapahtumia valmisteltiin johtokunnassa yhdessä, mutta pääosin  suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja.

Muuta toimintaa ja tapahtumia 

– Puheenjohtaja Helinä Mäenpää valittiin edelleen jäseneksi Suomen Kotiseutuliiton  kaupunkijaostoon.  

– Jyväskylä-Seuran edustaja/varaedustaja ei esteiden vuoksi osallistunut Valtakunnallisille  kotiseutupäiville Valkeakoskelle elokuun lopulla, mutta puheenjohtaja osallistui etänä  vuosikokoukseen.  

– Puheenjohtaja on osallistunut Jyväskylän kaupungin kutsumiin yhdistystapaamisiin ja  osallistumista edistäviin tilaisuuksiin.  

– Seura jatkoi Jyväskylän yliopiston avoimen tiedon keskuksen palvelupäällikkö Pirita Frigrenin  kanssa käytyjen keskustelujen myötä yhteistyötä Jyväskylän yliopiston Tiedettä kaikille – toiminnan kanssa.  

– Jyväskylän kaupunki kutsui seuran mukaan valmistelemaan Kehä Vihreän Helmi -juhlavuotta  (Kehä Vihreä 10 vuotta ja Tourujoen kunnostuksen valmistuminen). Puheenjohtaja osallistui  tapaamisiin ja seura alkoi valmistella avajaistilaisuutta vuodelle 2026.  

– Puheenjohtaja kutsuttiin pitämään Palokan 25. kulttuuripäivien avajaispuhe Palokan kirjastolla  6.11.  

– Seura kiitti yli 20 vuotta johtokunnassa toiminutta aktiivista jäsentä, puutarhaneuvos Esko  Almia, hänen jättäydyttyään pois johtokunnasta. Samoin seura kiitti johtokunnasta  jättäytynyttä Heli Vuorelaa.  

– Seura muisti seuran puheenjohtajanakin toiminutta ja pitkäaikaista johtokunnan jäsentä Eila  Tiaista hänen täyttäessään 80 vuotta. 

– Jyväskylä-Seura on tukenut hanketta, jolla pyritään kunnostamaan Jyväskylän seurakunnan  historiallisia hautoja. Pirjo Vuorinen on toiminut asiantuntijana historiallisten hautojen  taustojen selvittämisessä.  

– Seura antoi lausunnon Karoliina Veijon hankehakemukseen Juuret Jyväskylässä, jossa  lopputulemana on mm. näyttely Keski-Suomen museossa yhteistyössä KeMun kanssa.  

– Seura on tehnyt aiesopimuksen Jyväskylän kesäyliopistoyhdistys ry:n kanssa osallistumisesta  Tiede selittämässä kaupungin kehittymistä -tiedekasvatushankkeeseen.  

– Jyväskylä-Seura on käynnistänyt Omenapuuprojektin yhteistyössä Säynätsalo-seuran,  Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän Puutarhaseuran kanssa.  Omenapuuprojektissa on tavoitteena dokumentoida ja jatkokasvattaa Hanna Parviaisen  säynätsalolaisille lahjoittamia omenapuita.  

– Pirjo Vuorinen toimi asiantuntijana Seminaarinmäen kulttuuriympäristöohjelman kokoamiseen  liittyvissä teemailloissa ja niiden suunnittelussa marraskuussa 2025 ja piti yleisöesitelmän  Seminaarinmäen juhlasta ja arjesta 11.11. Useat johtokunnan jäsenet osallistuivat teemailtojen  työpajoihin. Teemaillat olivat osa Jyväskylän yliopiston Tiedettä kaikille -toimintaa.  

 

5.Viestintä ja markkinointi

Jyväskylä-Seuran omat viestinnän perustyökalut toimivat hyvin: kotisivujen päivitykset, facebook päivitykset, mediatiedotteet ja tapahtumien ilmoittelu tapahtumakalentereissa sekä  ajankohtaistiedotteet sähköpostituksena seuran jäsenille ja ystäville.  

Seuralla on useita roll-up’eja, joita on esillä tilaisuuksissa ja esite, jota jaetaan aktiivisesti eri  yhteyksissä. Vuonna 2024 uudistetusta esitteestä otettiin 2025 lopulla 1000 kappaleen  lisäpainos. Seuran kangaskasseja on jäljellä enää yksittäisiä kappaleita. Markkinointiin ja lahjaksi  teetettiin 100 kappaletta seuran nimikkoteetä yhteistyössä Teeleidin kanssa. Pakkauksessa on  perustietoa seurasta. Myyntihinta on 5 euroa/kpl.  

Seuran toiminta sai vuoden aikana hyvin näkyvyyttä paikallisessa mediassa ja sillä oli selvästi  vaikutusta tilaisuuksien osallistujamääriin. Myös oma ajankohtaistiedote aktivoi muun muassa  ilmoittautumaan retkelle. Ajankohtaistiedotteita lähetettiin vuoden aikana 5 kertaa.  Vastaanottajamäärä on kasvanut yli kolmanneksen ja oli vuoden 2025 lopussa 308 (186 vuonna  2024). Mediatiedotteista ja ajankohtaistiedotteiden sisällöstä vastasi puheenjohtaja.  

Kotisivuilla (www.jyvaskylaseura.fi) oli 5.180 kävijää vuodessa (4.454 vuonna 2024), ja yli 10.000  katselukertaa (9.143 vuonna 2024). Kotisivuja päivittivät sekä sihteeri että ulkopuolelta ostettuna  asiantuntijana Mihail Seppälä, joka huolsi sivuja myös teknisesti.  

Seuran facebook-sivujen (https://www.facebook.com/jyvaskylaseura) seuraajien määrä oli 522  (436 vuonna 2024). Seura jakoi tapahtumapäivityksiä myös muille sivuille. Päivityksistä vastasi  puheenjohtaja. 


Jäsenhankinnassa henkilökohtaisella kontaktilla ja hyvillä tilaisuuksilla oli myönteinen vaikutus.  

6.Talous

Jyväskylä-Seuran talous on edelleen vakaalla pohjalla, vaikka menoja oli tuloja enemmän.  Jäsenmaksu pidettiin entisellään, 20 euroa/hlö. Toiminnassa karsittiin kuluja, saatiin kumppaneita  osallistumaan tilaisuuksien kuluihin, muun muassa tarjoamalla tiloja ja kasvatettiin jäsenmäärää.  Lisättiin vähitellen tilaisuuksien määrää, joissa oli kohtuullinen osallistumismaksu. Omalla  kustannuksella ei enää striimattu yleisötilaisuuksia.  

Seuran tili oli edelleen Nordea-pankissa ja kirjanpitoa hoiti Laskenta Järvilehto.  Tilikauden tulos oli -1.516,87 euroa ja varat 10.008,67 euroa.  

Seura sai Jyväskylän kaupungilta kansalaistoiminnan toiminta-avustusta 1.000 euroa. Johtokunta  selvitti myös muita avustusten hakumahdollisuuksia, mutta sopivia ei löytynyt.  

Seura otti toimintavuoden aikana käyttöönsä Yhdistysavain -palvelun ilmaisversion.  Yhdistysavaimessa ovat nyt kaikki seuran tarvitsemat rekisterit ja jakelulistat, tärkeimpinä  jäsenrekisteri, tiedotejakelu ja mahdollisuus jäsenmaksujen laskuttamiseen.  

7.Jäsenyydet ja yhteistyökumppanit

– Suomen Kotiseutuliitto ry  

– Jyväskylän kaupunki  

– Jyväskylän yliopisto  

– Jyväskylän kaupunginkirjasto  

– Keski-Suomen museo  

– Jyväskylän oppaat ry  

– asukas-, kylä- ja kotiseutuyhdistyksiä  

8.Arvio kehityksestä

Yhdistyksen toiminta jatkuu aktiivisena ja sitä kehitetään koko ajan.  

9.Tieto olennaisista tapahtumista tilikauden päättymisen jälkeen

Ei olennaisia muutoksia.