Johtokunta 18.2.2026:
Jyväskylä-Seura ry:n TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2025
Toimintakertomus 2025
1.Yleistä ja toiminnan tarkoitus
Jyväskylä-Seura ry on kaupunkiympäristöä, -kulttuuria ja -historiaa vaaliva ja edistävä koko Jyväskylän vuonna 1953 perustettu kotiseutuyhdistys.
Yhdistyksen sääntöjen 2 § mukaan tarkoituksena on:
– kotiseudun kaikinpuolinen kehittäminen paikallisten erityispiirteiden pohjalta, – elinympäristön laadun parantaminen ja ihmisten viihtyvyyden lisääminen, – kotiseututietouden lisääminen ja kotiseutuhengen ylläpitäminen sekä
– kotiseudun kulttuurien vaaliminen ja edistäminen.
Jyväskylä-Seura tutkii yhteistyössä toimijoiden ja kaupunkilaisten kanssa mennyttä aikaa, nykyisyyttä ja tulevaisuuden ilmiöitä järjestämällä luentoja, keskusteluja, tilaisuuksia ja tutustumisretkiä sekä kokoamalla ja tallentamalla kotiseutuun liittyviä asioita. Keskeiseksi toimintamuodoksi ovat vakiintuneet Kylä tutuksi -yleisötilaisuudet, joissa kansalaiset, tutkijat, asiantuntijat, viranomaiset ja päättäjät kohtaavat ja keskustelevat muun muassa Jyväskylän kulttuuriin, historiaan, ympäristöön ja elinkeinoelämään liittyvistä aiheista.
Yhdistys tekee yhteistyötä Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän yliopiston (mm. Avoimen tiedon keskus) sekä muiden yhdistysten, asukas-, kylä- ja kotiseutuyhdistysten ja toimijoiden kanssa. Jyväskylä-Seura ry kuuluu Suomen Kotiseutuliittoon ja hyödyntää aktiivisesti liiton tietotaitoa ja koulutuksia.
Vuoden 2025 Jyväskylä-Seuran toiminnan pääteemoja olivat monipuolinen yhteistyö ja verkostoituminen sekä vastuullisuus ja kestävä kehitys. Edelleen painotettiin aktiivisen toiminnan jatkumista, toiminnan tunnetuksi tekemistä ja jäsenhankintaa – joissa kaikissa onnistuttiin hyvin. Yhteistyökumppaniverkostoja laajentamalla ja tapahtumapaikkoja monipuolistamalla tuotimme yleisölle mieleenpainuvia kokemuksia. Vahvistimme elämyksellisyyttä järjestämällä tilaisuudet Jyväskylän historian kannalta merkittävissä ja ainutlaatuisissa kohteissa.
Johtokunnan päätöksellä määritettiin, oliko tilaisuus maksullinen vai oliko sinne vapaa pääsy vai oliko jäsenten osallistumismaksu edullisempi kuin ei- jäsenten.
Useimmat tilaisuuksista olivat edelleen pääsymaksuttomia ja kaikki seuran tilaisuudet olivat kiinnostuneille avoimia.
Suosittuja Kylä tutuksi -yleisötilaisuuksia järjestettiin useita. Tilaisuuksien aihe muodosti tilaisuuden otsikon. Yhdessä Jyväskylän yliopiston kanssa järjestettiin kolme tilaisuutta. Näistä tallennettiin kaksi Tiedettä kaikille -tilaisuutta, joiden tallenteet löytyvät yliopiston Tiedettä kaikille -kanavalta.
Loppusyksyllä 2024 alkaneet Jyväsjärven ympäri -yleisötilaisuudet jatkuivat vuonna 2025. Uutena toimintana käynnistettiin yhteistyö ja kannustus vapaaehtois- ja tallennustehtäviin Keski Suomen museon kanssa.
Kotiseuturetki Palokkaan järjestettiin syyskuun alussa.
2.Hallinto
Jyväskylä-Seuran hallituksena toimivan johtokunnan muodostivat puheenjohtaja ja kahdeksan (8) varsinaista ja kolme (3) varajäsentä.
Puheenjohtajana toimi Helinä Mäenpää. Varsinaisia jäseniä olivat Kari Hokkanen, Marita Jokinen, Mikko Jäkälä, Elina Linnove, Pirjo Korkiakangas, Hannele Torvinen, Heli Vuorela ja Pirjo Vuorinen, joka kutsuttiin varapuheenjohtajaksi. Varajäseniä olivat Esko Alm, Eila Tiainen ja Anne Yliniemi. Johtokunnan ulkopuolelta kutsuttiin sihteeriksi ja rahastonhoitajaksi Tuula Poutanen. Johtokunnassa ei ole henkilökohtaisia varajäseniä ja varajäsenet kutsutaan kaikkiin kokouksiin.
Johtokunnan kokouksia oli vuonna 2025 yhteensä 8 kertaa: 22.1., 19.2., 19.3., 23.4., 21.5., 13.8., 16.9. ja 29.10. Johtokunnan kokoukset järjestettiin Jyväskylän yliopiston kirjasto Lähteen tiloissa. Sääntöjen mukaiset yleiskokoukset pidettiin seuraavasti: kevätkokous 25.3. ja syyskokous 26.11.
Toiminnantarkastajina toimivat Eija Häyrinen ja varalla Kristina Åberg. Laskenta Järvilehto/Riitta Järvilehto on toiminut useita vuosia tilitoimistona, maksanut laskut ja valmistellut tilinpäätöksen.
Seuran arkisto vuoteen 2002 asti sijaitsee Jyväskylän kaupunginarkistossa. Myöhempien vuosien arkisto on siirretty puheenjohtajan kotiin Viitaniementie 25, koska materiaaleja on siivottu ja tehty yhteenvetoja sähköisesti. Seuran kokousaineistot ja toiminnan kannalta tärkeät materiaalit on vuodesta 2022 alkaen tallennettu Google Driveen, jonne on pääsy kaikilla johtokunnan jäsenillä.
3.Jäsenistö
Seuran jäsenmaksu oli vuonna 2025 edelleen 20 euroa/vuosi/henkilö. Yhteisön jäsenmaksu oli 50 euroa/vuosi. Vuoden lopussa maksaneita jäseniä oli 103 (62 vuonna 2024). Jäsenmäärä lähes kaksinkertaistui toimintavuoden aikana. Yhteisöjäseniä ei ollut yhtään.
Jyväskylä-Seuran sähköpostituslistalla oli jäsenten lisäksi tiedotteen tilaajia ja yhteistyökumppaneita vuoden 2025 lopulla 205 henkilöä (153 vuonna 2024), joten tämäkin määrä oli kasvanut. Tiedotejakelussa oli yhteensä 308 henkilöä tai toimijaa. Seuran ajankohtaistiedotteita lähetettiin viisi kertaa ja yleiskokousten kutsuja kaksi kertaa. Monet vastaanottajista ovat seuran pitkäaikaisia jäseniä tai ystäviä, jotka osallistuvat tilaisuuksiin aktiivisesti.
4.Varsinainen toiminta – yleisötilaisuuksia, tapahtumia ja retkiä
Jyväskylä-Seuran tilaisuudet tavoittivat hyvin yleisön, palaute oli myönteistä ja ne saivat hyvin etukäteen medianäkyvyyttä. Oma viestintä oli myös aktiivista. Tilaisuuksia järjestettiin eri paikoissa tilaisuuden aiheen ja luonteen mukaisesti.
Yleisötilaisuuksia järjestettiin seuraavasti:
– 5.2. Yleisötilaisuus vapaaehtois- ja tallennustyöstä Aalto2:ssa yhteistyössä Keski-Suomen museon kanssa. Alustajina museolta Hanna-Kaisa Melaranta, Susanna Terho ja Sanna Tarnanen, seurasta Helinä Mäenpää sekä edustajat Palokka-seurasta ja Säynätsalo-seurasta. Vapaaehtoisia kutsuttiin mukaan tallennustyöpajoihin ja -tehtäviin. Halukkaat saivat kutsun museon järjestämään koulutukseen ja tallennustyön toiminnan jatkosuunnitteluun huhtikuusta alkaen. Paikalla oli 50 henkilöä.
– 20.3. Jyväskylän Kulttuuriakseli -kutsuseminaari Kulttuuritalo Villa Ranassa. Seminaari oli jatkoa maaliskuussa 2023 järjestetylle vastaavanlaiselle kutsuseminaarille, jossa keskityttiin mm. Lyseon korttelin tulevaisuuteen. Tässä seminaarissa kuultiin Jyväskylän keskeisistä kulttuurihankkeista ja
Lyseon kulttuurikorttelin suunnitelmista. Alustusten ja keskustelujen keskiössä olivat kulttuurin ja sivistyksen vahvistaminen sekä osallisuus ja saavutettavuus kaupungin kulttuuriympäristöjä suunniteltaessa. Ohjelmassa oli alustuksia: kaupunginarkkitehti Leila Strömberg, kulttuuri-, opisto ja kirjastopalvelujen johtaja Seija Laitinen-Kuisma, museotoimenjohtaja Hanna-Kaisa Melaranta, toimialajohtaja/kaupunkirakennepalvelut Hannu Kantonen ja loppusanat kaupunginjohtaja Timo Koivisto. Läsnä oli 43 henkilöä aiheen kannalta keskeisten toimijoiden edustajina (mm. kaupunki, koulutuslaitokset, kulttuuritoimijat, yritykset, järjestöt). Järjestäjinä JyLy ry eli Jyväskylän Lyseon entiset oppilaat, Alvar Aalto -seura ja Jyväskylä-Seura. Helinä Mäenpään tilaisuudesta tekemä yhteenveto lähetettiin laajasti kaupungin luottamushenkilö- ja virkamiesjakelulla.
– 25.3. Tietokirjailija Mikko Porvalin luento: Keski-Suomi tiedustelun ja vakoilun maakuntana, keskiössä Jyväskylä. Kommentaattorina Jyväskylän yliopiston yliopistotutkija Heikki Roiko-Jokela. Tilaisuus toteutettiin yhteistyössä Tiedettä kaikille -tapahtumana. Tilaisuus kirjasto Lähteessä livestriimattiin ja tallennettiin. Paikalla oli 140 henkilöä ja striimiä seurasi 150 henkilöä.
– 25.3. Jyväskylä-Seuran kevätkokous yliopiston kirjasto Lähteessä, osallistujia 15, puheenjohtaja Sirpa Herve.
– 29.4. Jyväsjärven ympäri 2-yleisötilaisuus Äijälänsalmesta Kuokkalansillalle. Aiheina Jyväsjärven Kuokkalan puoleinen alue. Alustukset: Kristillisen opiston toiminta ennen ja nyt, rehtori Harri Erkama, Sulkuranta, elämää siirtolapuutarhalla, toinen historiikin kirjoittaja Heikki Veijola, Hanna Parviainen ja Sulkula, FM Pirjo Vuorinen, Kuokkalan muutokset, talot ja teollisuus, kaupunkiopas Anne Yliniemi. Kahvitarjoilu. Paikkana oli kristillinen opisto ja paikalla oli 70 henkeä.
-14.5. Äijälän alueen historiaa 500 vuotta. Tilaisuus järjestettiin Väinölässä Äijälän talossa, jossa historiasta ja toiminnasta sekä elämästä kertoi Äijälän ja Rauhaniemen emäntä Eeva-Liisa Reuter.
Tutustumismahdollisuus talon tiloihin ja historialliseen esineistöön, kahvitarjoilu. Tupa oli täynnä ja paikalla oli 39 henkeä.
– 22.5. Näkökulmia Päijänteestä -yleisötilaisuus järjestettiin Juurikkasaaressa. Teemana oli Päijänteen saavutettavuus, virkistys ja luontoarvot sekä palvelut. Aihetta käsittelivät Säynätsalo seuran pj Jouni Takkinen, Alvar Aallon suunnitteleman Säynätsalon entisen kunnantalon toiminnasta kulttuurikohteena kertoi Harri Taskinen, Juurikka Cateringin mahdollisuuksista Pasi Keinonen, kalastusharrastuksesta Antti Lommi, Purjehduskoulusta Markku Pöyhönen, Paremman Luonnon Puolesta -säätiöstä Niko Nappu, UNESCOn biosfäärialueesta Päivi Halinen ja kaupungin puhujan poissaollessa Helinä Mäenpää Päijänteen virkistysalueista ja satamista ym. Tilaisuudessa oli kahvitarjoilu. Paikalla oli 29 henkilöä.
– 10.9. Kirkot kulttuuriperintönä -yleisötilaisuus kirjasto Lähteessä. Asiantuntijoina Kirkkohallituksesta kulttuuriperintöasiantuntija Saana Tammisto, Jyväskylän yliopistosta yliopistonlehtori Helena Lonkila, Jyväskylän seurakunnasta kulttuuriperinnön asiantuntija Minna Korhonen ja pääsuntio Jarmo Tanninen. Tilaisuuden tavoitteena oli esitellä kirkkojen aineellista ja aineetonta kulttuuriperintöä ja sen merkitystä osana suomalaista kulttuurihistoriaa ja identiteettiä sekä kansallista kulttuuriomaisuutta. Esitykset ja keskustelu pohjautuivat kirkkojen juuri valmistuneeseen kulttuuriperintöstrategiaan. Tilaisuus toteutettiin yhteistyössä Tiedettä kaikille – toiminnan kanssa. Tilaisuus ilmoitettiin Euroopan kulttuuriympäristöpäivien ohjelmaan. Tilaisuuden aiheeseen liittyen järjestetään seuraavana vuonna opastettu tutustumisretki paikallisiin kirkkoihin. Paikalla oli 30 henkeä. Tilaisuus tallennettiin.
– 23.10. Jyväsjärven ympäri 3-yleisötilaisuus Kuokkalansillalta Korkeakoskenlahdelle järjestettiin Jyväskylän yliopiston tiloissa Ylistönrinteellä. Tilaisuudessa tutustuttiin Jyväsjärven eteläiseen rantaan. Alustukset: yliopiston solu- ja molekyylibiologian professori Varpu Marjomäki kertoi Ylistönrinteen toiminnoista ja erityispiirteistä, FM Pirjo Vuorinen kertoi Ylistönrinteen perustamisvaiheista, FM, opas Anne Yliniemi kertoi mm. Ainolan tanssilavan tarinaa ja kotiseutuneuvos, tietokirjailija Jussi Jäppinen kertoi alueen monipuolisesta teollisuushistoriasta. Seura järjesti tilaisuuden yhteistyössä yliopiston kanssa. Tilaisuudessa oli 90 osallistujaa. Tilaisuudessa oli myös muistelupuheenvuoro, jonka piti alueella lapsuudenkesiään viettänyt Hellevi Loven.
– 22–23.11. Jyväskylä-Seura Jyväskylän Kirjamessuilla Paviljongissa. Esiteltiin hyvällä paikalla omalla osastolla seuran toimintaa ja keskusteltiin yleisön kanssa mm. tulevien tapahtumien aiheista sekä otettiin vastaan ideoita toiminnan kehittämiseksi. Tällä kertaa seuran ohjelmaa ei mahtunut ohjelmalavalle. Tämä koettiin hyvänä, koska näin rauhoituttiin tapaamaan runsaasti yleisöä, arviolta noin 200 henkilöä.
– 26.11. Tutustuminen Cygnaeuksen 100-vuotiaaseen kouluun – yleisötilaisuus. Rakennuksessa toimii peruskorjauksen jälkeen Jyväskylän kristillinen koulu. Talon ja koulun historiaa ja tätä päivää esitteli rehtori Petteri Muotka. Jouluisiin tunnelmiin johdatti Poika-Sirkkojen Tiernapoika-esitys, johtajanaan Agnes Lak-Losonc. Lopuksi yleisöllä oli mahdollisuus tutustua peruskorjattuihin tiloihin. Osallistujia oli reilu 40 henkilöä.
– 26.11. Jyväskylä-Seuran syyskokous Jyväskylän kristillisellä koululla (Cygnaeuksen peruskorjattu koulu). Puheenjohtajana oli Sirpa Herve ja paikalla oli 20 henkilöä.
Kotiseuturetki
– 2.9. Kotiseuturetki Palokkaan. Linja-autoretkellä oppaina olivat Palokka-Seurasta Vesa Välilä ja Tuomo Blomqvist. Retkellä tutustuttiin laajasti Palokan menneisyyteen ja nykyisyyteen mm. asutuksen, kulttuurin, elinkeinoelämän ja luonnon näkökulmista. Tutustuttiin myös Palokan Pelimannitaloon ja sen toimintaan, esittelijänä hallituksen puheenjohtaja Tuomo Vartiainen ja Kantelemuseoon, jota esitteli museon vastaava Maria Ojanperä, joka myös soitti kanteletta. Retki oli loppuunmyyty, 62 osallistujaa.
Seuran tilaisuuksia ja tapahtumia valmisteltiin johtokunnassa yhdessä, mutta pääosin suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja.
Muuta toimintaa ja tapahtumia
– Puheenjohtaja Helinä Mäenpää valittiin edelleen jäseneksi Suomen Kotiseutuliiton kaupunkijaostoon.
– Jyväskylä-Seuran edustaja/varaedustaja ei esteiden vuoksi osallistunut Valtakunnallisille kotiseutupäiville Valkeakoskelle elokuun lopulla, mutta puheenjohtaja osallistui etänä vuosikokoukseen.
– Puheenjohtaja on osallistunut Jyväskylän kaupungin kutsumiin yhdistystapaamisiin ja osallistumista edistäviin tilaisuuksiin.
– Seura jatkoi Jyväskylän yliopiston avoimen tiedon keskuksen palvelupäällikkö Pirita Frigrenin kanssa käytyjen keskustelujen myötä yhteistyötä Jyväskylän yliopiston Tiedettä kaikille – toiminnan kanssa.
– Jyväskylän kaupunki kutsui seuran mukaan valmistelemaan Kehä Vihreän Helmi -juhlavuotta (Kehä Vihreä 10 vuotta ja Tourujoen kunnostuksen valmistuminen). Puheenjohtaja osallistui tapaamisiin ja seura alkoi valmistella avajaistilaisuutta vuodelle 2026.
– Puheenjohtaja kutsuttiin pitämään Palokan 25. kulttuuripäivien avajaispuhe Palokan kirjastolla 6.11.
– Seura kiitti yli 20 vuotta johtokunnassa toiminutta aktiivista jäsentä, puutarhaneuvos Esko Almia, hänen jättäydyttyään pois johtokunnasta. Samoin seura kiitti johtokunnasta jättäytynyttä Heli Vuorelaa.
– Seura muisti seuran puheenjohtajanakin toiminutta ja pitkäaikaista johtokunnan jäsentä Eila Tiaista hänen täyttäessään 80 vuotta.
– Jyväskylä-Seura on tukenut hanketta, jolla pyritään kunnostamaan Jyväskylän seurakunnan historiallisia hautoja. Pirjo Vuorinen on toiminut asiantuntijana historiallisten hautojen taustojen selvittämisessä.
– Seura antoi lausunnon Karoliina Veijon hankehakemukseen Juuret Jyväskylässä, jossa lopputulemana on mm. näyttely Keski-Suomen museossa yhteistyössä KeMun kanssa.
– Seura on tehnyt aiesopimuksen Jyväskylän kesäyliopistoyhdistys ry:n kanssa osallistumisesta Tiede selittämässä kaupungin kehittymistä -tiedekasvatushankkeeseen.
– Jyväskylä-Seura on käynnistänyt Omenapuuprojektin yhteistyössä Säynätsalo-seuran, Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän Puutarhaseuran kanssa. Omenapuuprojektissa on tavoitteena dokumentoida ja jatkokasvattaa Hanna Parviaisen säynätsalolaisille lahjoittamia omenapuita.
– Pirjo Vuorinen toimi asiantuntijana Seminaarinmäen kulttuuriympäristöohjelman kokoamiseen liittyvissä teemailloissa ja niiden suunnittelussa marraskuussa 2025 ja piti yleisöesitelmän Seminaarinmäen juhlasta ja arjesta 11.11. Useat johtokunnan jäsenet osallistuivat teemailtojen työpajoihin. Teemaillat olivat osa Jyväskylän yliopiston Tiedettä kaikille -toimintaa.
5.Viestintä ja markkinointi
Jyväskylä-Seuran omat viestinnän perustyökalut toimivat hyvin: kotisivujen päivitykset, facebook päivitykset, mediatiedotteet ja tapahtumien ilmoittelu tapahtumakalentereissa sekä ajankohtaistiedotteet sähköpostituksena seuran jäsenille ja ystäville.
Seuralla on useita roll-up’eja, joita on esillä tilaisuuksissa ja esite, jota jaetaan aktiivisesti eri yhteyksissä. Vuonna 2024 uudistetusta esitteestä otettiin 2025 lopulla 1000 kappaleen lisäpainos. Seuran kangaskasseja on jäljellä enää yksittäisiä kappaleita. Markkinointiin ja lahjaksi teetettiin 100 kappaletta seuran nimikkoteetä yhteistyössä Teeleidin kanssa. Pakkauksessa on perustietoa seurasta. Myyntihinta on 5 euroa/kpl.
Seuran toiminta sai vuoden aikana hyvin näkyvyyttä paikallisessa mediassa ja sillä oli selvästi vaikutusta tilaisuuksien osallistujamääriin. Myös oma ajankohtaistiedote aktivoi muun muassa ilmoittautumaan retkelle. Ajankohtaistiedotteita lähetettiin vuoden aikana 5 kertaa. Vastaanottajamäärä on kasvanut yli kolmanneksen ja oli vuoden 2025 lopussa 308 (186 vuonna 2024). Mediatiedotteista ja ajankohtaistiedotteiden sisällöstä vastasi puheenjohtaja.
Kotisivuilla (www.jyvaskylaseura.fi) oli 5.180 kävijää vuodessa (4.454 vuonna 2024), ja yli 10.000 katselukertaa (9.143 vuonna 2024). Kotisivuja päivittivät sekä sihteeri että ulkopuolelta ostettuna asiantuntijana Mihail Seppälä, joka huolsi sivuja myös teknisesti.
Seuran facebook-sivujen (https://www.facebook.com/jyvaskylaseura) seuraajien määrä oli 522 (436 vuonna 2024). Seura jakoi tapahtumapäivityksiä myös muille sivuille. Päivityksistä vastasi puheenjohtaja.
Jäsenhankinnassa henkilökohtaisella kontaktilla ja hyvillä tilaisuuksilla oli myönteinen vaikutus.
6.Talous
Jyväskylä-Seuran talous on edelleen vakaalla pohjalla, vaikka menoja oli tuloja enemmän. Jäsenmaksu pidettiin entisellään, 20 euroa/hlö. Toiminnassa karsittiin kuluja, saatiin kumppaneita osallistumaan tilaisuuksien kuluihin, muun muassa tarjoamalla tiloja ja kasvatettiin jäsenmäärää. Lisättiin vähitellen tilaisuuksien määrää, joissa oli kohtuullinen osallistumismaksu. Omalla kustannuksella ei enää striimattu yleisötilaisuuksia.
Seuran tili oli edelleen Nordea-pankissa ja kirjanpitoa hoiti Laskenta Järvilehto. Tilikauden tulos oli -1.516,87 euroa ja varat 10.008,67 euroa.
Seura sai Jyväskylän kaupungilta kansalaistoiminnan toiminta-avustusta 1.000 euroa. Johtokunta selvitti myös muita avustusten hakumahdollisuuksia, mutta sopivia ei löytynyt.
Seura otti toimintavuoden aikana käyttöönsä Yhdistysavain -palvelun ilmaisversion. Yhdistysavaimessa ovat nyt kaikki seuran tarvitsemat rekisterit ja jakelulistat, tärkeimpinä jäsenrekisteri, tiedotejakelu ja mahdollisuus jäsenmaksujen laskuttamiseen.
7.Jäsenyydet ja yhteistyökumppanit
– Suomen Kotiseutuliitto ry
– Jyväskylän kaupunki
– Jyväskylän yliopisto
– Jyväskylän kaupunginkirjasto
– Keski-Suomen museo
– Jyväskylän oppaat ry
– asukas-, kylä- ja kotiseutuyhdistyksiä
8.Arvio kehityksestä
Yhdistyksen toiminta jatkuu aktiivisena ja sitä kehitetään koko ajan.
9.Tieto olennaisista tapahtumista tilikauden päättymisen jälkeen
Ei olennaisia muutoksia.