Kun olen tutkinut sukuni, muiden aikalaisten ja yhteiskunnan vaiheita, olen voinut tehdä sitä suurelta osin kotona nojatuolissa istuen. Tarjolla on valtavasti informaatiota ja tiedonlähteitä. Jos haluan tietää missä osoitteessa esimerkiksi isovanhempani asuivat, voin tehdä sen selaamalla Kansallisarkiston digitoituja henkikirjoja. Samalla saan selville, keitä muita asui samassa asunnossa tai keitä olivat naapurit samassa talossa tai korttelissa.
Äskettäin selvitin Vaasan läänin henkikirjoista, ketkä asuivat uudessa Mäki-Matin kaupunginosassa vuonna 1920. Henkikirjoista näkee, kuka omisti talon ja keitä olivat vuokralaiset ja näiden alivuokralaiset ja mitkä olivat heidän ammattinsa ja aviosäätynsä. Täysi-ikäiset mainitaan nimeltä, alaikäiset vain numeroilla. Henkikirjat kirjoitettiin käsin ja usein kauniilla käsialalla, ja asiakirjojen skannaus on tehty huolella.
Toinen kaikkien saatavilla oleva aarreaitta on kansalliskirjaston digitaalinen sanomalehtiarkisto, jossa on myös aikakauslehtiä ja erilaisia pienpainatteita kuten julisteita ja mainoksia ja jonkin verran kirjoja.
Jyväskylässä ilmestyneitä sanomalehtiä on arkistossa vuodesta 1871, jolloin viinatehtaan konttoristina työskennellyt Heikki Helminen perusti Keski-Suomi-lehden. Helminen palkkasi lehden toimittajaksi Jyväskylän opettajaseminaarin luonnontieteen lehtori Johan Ferdinand Canthin. Hän otti vaimonsa lehden avustajaksi, ja Minna Canthista tulikin nopeasti vaikuttaja, jota ihailtiin, kadehdittiin ja vastustettiin. Hänen ensimmäinen kirjoituksensa otsikko oli “Tyttäriemme kasvatuksesta”. Sen sijaan että tytöistä tehdään naiskouluissa Ranskasta otetun mallin mukaan fiinejä neitejä, Minna Canthin mielestä heille pitäisi opettaa syvällisesti luonnontieteitä, matematiikkaa, historiaa sekä vaimon ja äidin rooleissa tarvittavia anatomiaa ja kasvatustiedettä.
Lehdenkustantaja Helminen oli modernin ajan ihminen. Keski-Suomen toisessa numerossa hän esitti, että vuonna 1871 Jyväskylään on vedettävä lennätinlinja, sillä ”kauppa-liikkeemme edistyttämiseksi sähkö-lennätin on välttämätön välikappale”. Kun kaupungin muut porvarit eivät innostuneet asiasta, hän vedätti lennätinlinjan kotoaan Mattilasta lehden toimitukseen keskikaupungille. Keväällä 1876 Helminen teki pitkän matkan Yhdysvaltoihin, jossa hän osallistui Philadelphian maailmannäyttelyyn tutustuakseen tekniikan uusimpaan kehitykseen. Hän kirjoitti lehteen innostuneita kertomuksia saamistaan vaikutteista ja näkemistään uuden ajan ilmiöistä.
Vuoden 2021 alussa sanomalehtien digiarkistoon tuotiin 1930-luvulla ilmestyneitä lehtiä. Valtavaa aineistoa voidaan tutkia monilla hakutavoilla. Rajauksina voidaan käyttää ilmestymispäivää tai pidempää ajanjaksoa, lehtien nimiä, julkaisupaikkoja jne. Osumia voi etsiä myös henkilön nimellä, ja jos nimen kirjoittaa lainausmerkkien sisään (esimerkiksi “Minna Canth”), löytää täsmälleen sen nimisen henkilön. Kansallisarkiston ja Kansalliskirjaston ja muiden julkisten tieto-organisaatioiden avaamien tietopankkien lisäksi tarjolla on myös erilaisten yhteisöjen, yhdistysten ja muiden vastaavien toimijoiden tarjoamia aineistoja. Esimerkiksi Facebookissa on jyväskyläisten ahkerasti käyttämiä keskusteluryhmiä kuten Valokuvien vanha Jyväskylä ja Entiset ja nykyiset jyväskyläläiset.
Informaatioteknologian innokkaana edistäjänä tunnettu lehdenkustantaja ja liikemies Heikki Helminen olisi varmaankin innoissaan alan nykyisestä kehityksestä ja kenties luomassa taas jotakin uutta jyväskyläläistenkin käyttöön.
Myös suomalaista audiovisuaalista aineistoa on haettavissa internetistä. Ylen Elävä arkisto tarjoaa Jyväskylä-hakusanalla kymmeniä radio- ja televisio-ohjelmia kuunneltavaksi ja katsottavaksi. Muun muassa Jyväskylän Kesän kuuluisilta 1960-luvun festivaaleilta löytyy monia tallenteita. Toinen kiinnostava arkisto on Kansallisen audiovisuaalisen instituutin eli KAVI:n Ritva-tietokanta, josta löytyneitä radio- ja televisio-ohjelmia voi katsoa ja kuunnella muun muassa Jyväskylässä yliopiston kirjastossa olevassa katselu- ja kuuntelupisteessä. Myös laadukkaita valokuvia on runsaasti tarjolla finna.fi-tietokannasta esimerkiksi Museoviraston ja Keski-Suomen museon kokoelmista.
Lopuksi pieni muisto omalta uraltani. Vuonna 1981 ryhdyin suunnittelemaan Keski-Suomen tietokeskusta Jyväskylän yliopiston kirjaston, Jyväskylän kaupunginkirjaston ja Keski-Suomen lääninhallituksen yhteisessä hankkeessa. Tavoitteena oli luoda alueellisen tiedon tietokanta, josta silloista tietotekniikkaa hyödyntäen voi etsiä Keski-Suomeen monipuolisesti liittyvää informaatiota ja tietoa. Kiersin kaikki maakunnan kunnat ja tutustuin monien muiden alueellisten organisaatioiden tietovarastoihin, ja suunnittelin tietokannan, johon tallensin tietoja tiedonlähteistä. Tein aiheesta opinnäytetyöt Helsingin teknilliseen korkeakouluun ja Tampereen yliopistoon. Tänä päivänä tuollaisen tietokeskuksen voisi luoda virtuaalisena paljon helpommin tässä tekstissä mainittujen ja muiden digitaalisten tiedonlähteiden avulla.
Jutussa mainittujen tiedonlähteiden osoitteet löytyvät tämän sivuston Muualla-valikon alta.
Kirjoittaja Vesa Niinikangas on kirjailija.