Yleistä

Jyväskylä-Seura ry on perustettu vuonna 1953 ”kuntalaisten vapaana yhteenliittymänä Jyväskylän kaupungin henkisen ja aineellisen kehityksen edistämiseksi ja harrastusten herättämiseksi kaupungin asukkaissa Jyväskylää kohtaan kotikaupunkina, maakuntansa sivistyskeskuksena ja maamme taloudellisen elämän yhtenä tärkeänä tukikohtana”.

Jyväskylä-Seura vaalii ja edistää kaupunkiympäristöä, -kulttuuria ja – historiaa. Toiminnan ytimessä on tarkastella asioita menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden näkökulmista.

Sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena on kotiseudun kaikinpuolinen kehittäminen paikallisten erityispiirteiden pohjalta, elinympäristön laadun parantaminen ja ihmisten viihtyvyyden lisääminen, kotiseututietouden lisääminen ja kotiseutuhengen ylläpitäminen sekä kotiseudun kulttuurien vaaliminen ja edistäminen.

Jyväskylä-Seura on Suomen kotiseutuliiton jäsen. Yhdistys tekee yhteistyötä tutkijoiden, asiantuntijoiden ja harrastajien sekä muun muassa kaupunkisuunnittelun, museoiden, oppilaitosten ja yhdistysten kanssa. Jyväskylä-Seura on Jyväskylän yliopiston Tiedettä kaikille -toiminnan kumppani ja tekee aktiivista yhteistyötä muun muassa Jyväskylän kaupungin ja Keski-Suomen museon kanssa.

Vuosikymmenien aikana seura on toteuttanut toiminta-ajatustaan tekemällä aloitteita kulttuuriympäristön suojelemiseksi ja hoitamiseksi, järjestämällä kirjoituskilpailuja ja keräämällä muistitietoa, edistämällä ja osallistumalla veistosten hankintaan ja mm. lahjoittamalla Jyväskylän kaupungille kaupunginjohtajan käädyt sekä jakamalla vuosittaista Jyväskylä-palkintoa (nyk. Jyväskylä-Seuran palkintoa). Seura on järjestänyt säännöllisesti luento- ja keskustelutilaisuuksia ja kotiseuturetkiä sekä harjoittanut julkaisutoimintaa. 2020-luvulla seura lisää lapsia ja nuoria kiinnostavaa toimintaa, laajentaa yhteistyöverkostojaan, edistää kestävää kehitystä ja tallentaa kotiseututietoutta.

Hallinto

Jyväskylä-Seuran hallituksena toimivan johtokunnan muodostavat puheenjohtaja ja kahdeksan varsinaista ja kolme varajäsentä. Johtokunnan puheenjohtajana aloitti 10.2.2021 kokouksen päätöksellä Helinä Mäenpää, joka toimi puheenjohtajana myös vuonna 2022. Johtokunnan varsinaisia jäseniä olivat Kari Hokkanen, Marita Jokinen, Mikko Jäkälä, Elina Linnove, Pirjo Korkiakangas, Esa Sironen, Tuula Vuolio-Vallenius ja Pirjo Vuorinen. Varajäseniä olivat Esko Alm, Eila Tiainen ja Heli Vuorela. Varapuheenjohtajana jatkoi  Pirjo Vuorinen ja rahastonhoitajana Kari Hokkanen. Seuralla ei ollut nimettyä sihteeriä, vaan pöytäkirjan pitäjä valittiin jokaisessa kokouksessa erikseen. Pysyvän sihteerin puuttuminen lisäsi puheenjohtajan tehtäviä merkittävästi. Johtokunta nimesi 1.11.2022 alkaen sihteeriksi johtokunnan ulkopuolelta Tuula Poutasen 31.5.2023 asti.

Johtokunnan kokoukset pidettiin seuraavasti: 11.1. (verkkokokous), 1.2. (verkkokokous), 8.3. (yliopiston kirjastolla), 7.4. (yliopiston Seminariumissa), 9.5. (yliopiston Seminariumissa), 4.8. (yliopiston kirjastossa), 15.9. (yliopiston kirjastossa) ja 27.10. (Keski-Suomen museolla).

Sääntöjen mukaiset yleiskokoukset pidettiin seuraavasti: kevätkokous 29.3. (yliopiston kirjastolla) ja syyskokous 29.11. (yliopiston kirjastolla).

Toiminnantarkastajina toimivat Isto Ruoppila ja varalla Kauko Tuupainen.

Seuran arkisto vuoteen 2002 asti sijaitsee Jyväskylän kaupunginarkistossa. Myöhempien vuosien arkiston sisältävä arkistokaappi sijaitsee Heikinkatu 4:n kerhotilassa Jyväskylässä.

Jäsenistö

Jyväskylä-Seuran postituslistalla oli vuoden 2022 lopulla 135 henkilöä (vuonna 2021 oli 75 henkilöä), joille lähetettiin ajankohtaistiedote sähköpostilla. Monet heistä ovat Jyväskylä-Seuran pitkäaikaisia jäseniä tai ystäviä, jotka osallistuvat tilaisuuksiin aktiivisesti. Seuran jäsenmaksun vuoden lopussa oli maksanut  40 jäsentä. Jäsenmäärä on siten pysynyt suurin piirtein samana.  

Toiminta  

Vuoden 2022 aktiivisen toiminnan lisäksi valmisteltiin seuran 70-vuotisjuhlavuoden 2023 ohjelmaa.  Jyväskylä-Seuran toiminta tuli entistä tunnetummaksi, yhteistyöverkostot laajenivat ja media huomioi seuran toimintaa hyvin. Kävijöitä tilaisuuksissa oli runsaasti, mutta jäsenmaksun maksaneiden jäsenten määrä ei kasvanut odotusten mukaisesti. 

Kylä tutuksi – ja muut yleisötilaisuudet

Seura järjesti useita yleisötilaisuuksia, joihin oli vapaa pääsy. Perinteisissä luentotilaisuuksissa oli eniten yleisöä, noin 60-110 henkeä per tilaisuus. Muiden tilaisuuksien osallistujamäärä riippui tilaisuuden luonteesta ja paikasta, mutta aina osallistujia oli tilanteeseen nähden hyvin, noin 20 – 50 henkeä. Korona rajoitti toimintaa enää satunnaisesti. Kevään aikana yleisöä ohjattiin vielä tulemaan paikalle terveenä ja käyttämään tarvittaessa maskia.

Yleisötilaisuudet:

– 27.1. Jyväskylä-ilta: ”Minun Jyväskyläni – Minun Seminaarinmäkeni” -keskustelutilaisuus yhteistyössä Jyväskylä yliopiston Tiedettä kaikille -toiminnan kanssa Jyväskylän yliopiston kirjasto Lähteessä. Yliopisto striimasi keskustelun. Keskustelijat edustivat eri vuosikymmeniä:  kouluneuvos Pälvi Teppo, Jyväskylä-Seuran puheenjohtaja Helinä Mäenpää, Hankasalmen kunnanjohtaja Matti Mäkinen, kirjailija Minna Rytisalo (etäyhteydellä) ja maisteriopiskelija Hennamari Huikko. Keskustelun vetäjänä toimi yliopiston kulttuuri- ja luonnonperintöpalveluiden päällikkö ja seuran varapuheenjohtaja Pirjo Vuorinen.

– 10.3. Kylä tutuksi -yleisötilaisuus ”Jyväskylän Lyseon menneisyydestä ja tulevaisuudesta” kaupunginkirjaston Minnansalissa. Aiheesta alustivat Lyseon vuoden 1961 ylioppilas Olavi Niemi, Jyväskylän kaupungin kiinteistöjohtaja Hannu Kantonen ja keskustan kehittämisen projektipäällikkö Janne Viitamies. Keskustelun vetäjänä toimi toimittaja, seuran johtokunnan varajäsen Eila Tiainen.

– 28.4. Kylä tutuksi – yleisötilaisuus ”Ihmisen monimuotoinen luontosuhde” yhteistyössä Jyväskylän yliopiston Tiedettä kaikille -toiminnan kanssa Jyväskylän yliopiston Historica-rakennuksessa. Alustajina toimivat Jyväskylän yliopistosta tutkija Kaisa J Raatikainen, elokuvatutkija Kaisa Hiltunen, metsä- ja sienibiologi Jenna Purhonen, tutkija Antti Vallius ja koordinaattori Viivi Kuusiaho sekä maisema-arkkitehti Mervi Vallinkoski Jyväskylän kaupungilta. Keskustelun vetäjänä toimi puheenjohtaja Helinä Mäenpää. 

– 31.5. Kylä tutuksi -yleisötilaisuus ”Jyväskylän sataman menneisyys ja tulevaisuus” kaupunginkirjaston Minnansalissa. Alustajina Mikko Jäkälä Jyväskylä-Seurasta, kaupunkisuunnittelu- ja maankäyttöjohtaja Leena Rossi Jyväskylän kaupungilta, projektipäällikkö Ora Nuutinen Jyväskylän kaupungilta ja markkinointipäällikkö Teija Rosti, Jyväskylän Sokos-hotellit ja Sataman Viilu. Keskustelun vetäjänä toimi puheenjohtaja Helinä Mäenpää.

– 5.9. Kylä tutuksi -yleisötilaisuus ”Toiveena soiva sali” yhteistyössä Jyväskylä Sinfonian kanssa kaupunginkirjaston Minnansalissa. Alustajina sinfonian intendentti Emma Anttila, suunnittelupäällikkö Kaisa Jokinen Jyväskylän Tilapalvelusta ja kapellimestari Sakari Oramo. Sanna Vihinen ja Eml Fuchs toivat keskusteluun muusikoiden näkemyksiä sekä sanoin että sävelin. Keskustelun vetäjänä toimi puheenjohtaja Helinä Mäenpää.

– 17.11. Keskustelutilaisuuden ”Keltaisen kirjaston uusi elämä” järjestivät Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän kaupunki ja Jyväskylä-Seura yliopiston kirjasto Lähteessä. Keskustelun ytimessä olivat Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saaneet Lähde ja Puukuokka. Alustajina arkkitehti Ari Sipinen (Arkkitehtitoimisto Sipinen Oy), professori, arkkitehti Anssi Lassila (Oopeaa Oy), arkkitehti Merja Kiviranta (BST-arkkitehdit Oy), toimitusjohtaja Sanna Sianoja (Suomen yliopistokiinteistöt Oy) ja kaupunginarkkitehti Leila Strömberg (Jyväskylän kaupunki) sekä Lakea Oy:n edustajat. Keskustelun vetäjänä toimi kaupunkisuunnittelu- ja maankäyttöjohtaja Leena Rossi (Jyväskylän kaupunki).

– 26.11. ja  27.11. molempina päivinä samansisältöiset yleisötilaisuudet  ”Keskustelua kotiseudusta ja kulttuuriperinnöstä” Jyväskylän Kirjamessujen Kulttuurilavalla. Alustajina professori Outi Fingerroos ja yliopistonopettaja Minna Mäkinen sekä kulttuuri- ja luonnonperintöpalveluiden päällikkö Pirjo Vuorinen Jyväskylän yliopistosta. Keskustelun vetäjänä toimi toimittaja, Jyväskylä-Seuran johtokunnan varajäsen Eila Tiainen. Kirjamessuille oli pääsylippu.

Muita tilaisuuksia

– 16.3. Keskustelutilaisuus ”Jyväskylä-Seuran toiminnasta ja kotiseudusta” Jyväskylän kaupungin Kortteli Klubilla. Alustajana puheenjohtaja Helinä Mäenpää.

– 27.10. vuosittaisen Keski-Suomen museo- ja kotiseutupäivän järjestivät Keski-Suomen museo ja Jyväskylä-Seura museon tiloissa. Koko päivän kestäneen tilaisuuden teema oli Lapset ja nuoret. Useiden alustusten ja keskustelujen lisäksi tutustuttiin museon näyttelyihin ja niiden syntyyn. Puheenjohtaja piti alustuksen Jyväskylä-Seuran toiminnasta ja tulevasta juhlavuodesta. Hän myös juonsi päivän ja toimi keskustelujen vetäjänä.

– 26.-27.11. seura osallistui Jyväskylän Kirjamessuille Paviljongissa ensimmäistä kertaa. Seuralla oli oma isohko osasto kirjamessujen ajan. Osastolla kerrottiin seuran toiminnasta, arvottiin kävijöiden kesken kirjalahjoja ja seuran kasseja sekä tehtiin kyselyä kotiseudun merkityksestä. Osastolla oli hyvin kävijöitä, joiden kanssa syntyi mielenkiintoisia keskusteluja. Seuran johtokunnan jäsenet olivat osastolla vuorollaan talkoolaisina. Molempina päivinä järjestettiin keskustelutilaisuus messujen Kulttuurilavalla, tarkempi kuvaus kohdassa Yleisötilaisuudet. 

Kotiseuturetki Tikkakoskelle

Seura järjesti kotiseuturetken Tikkakoskelle 7.9. Reilun kolmen tunnin linja-autoretkellä tutustuttiin Tikkakosken historiaan ja nykypäivään ja Ilmavoimamuseoon, jota esitteli johtaja Kai Meclin. Kahvihetki vietettiin Herkkulauantaissa. Kotiseuturetken oppaana oli tikkakoskelainen, Sanomalehti Keskisuomalaisen varapäätoimittaja Inkeri Pasanen. Retkelle osallistui kolmisenkymmentä henkilöä. Heidän kanssaan ideoitiin seuraavan vuoden retken kohteita.

Asukas- ja kylätoiminta

– 6.4. Jyväskylä-Seura kutsui Jyväskylän asukas-, kylä-, kotiseutuyhdistykset ja JAPA ryn:n yhteiseen keskustelutilaisuuteen Keski-Suomen museolle. Yhdistykset esittelivät toimintaansa ja pohdittiin yhteistyömuotoja. KeMu esitteli museon 90-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa ja tarjosi osallistujille mahdollisuuden tutustua näyttelyihin. 

– Jyväskylä-Seura osallistui aktiivisesti Jyväskylän kaupungin kutsumiin asukas- ja yhdistystilaisuuksiin sekä kantakaupungin asukasiltaan. Tilaisuuksia järjestettiin 15.2. (puheenjohtaja alusti verkkotapaamisessa yhdistysten viestinnästä), 21.4., 10.5., 6.10. ja 15.11.

– Jyväskylä-Seura osallistui myös Jyväskylän kaupungin järjestämiin tapahtumanjärjestäjien aamukahvi- ja infotilaisuuksiin. 

Muuta

– 7.4. Jyväskylä-Seura osallistui professori Janne Vilkunan eläköitymisen kunniaksi järjestettyyn seminaariin Keski-Suomen museolla. Seura muisti professori Vilkunaa osallistumalla 50 eurolla hänen juhlakirjaansa. Seuran nimi näkyy kirjassa, josta saatiin 1 kpl.  Jyväskylä-Seura osallistui 1.9. professori Vilkunan jäähyväisluennolle.

– 5.5. Jyväskylä-Seura osallistui Suomen Kotiseutuliiton vuosittaiseen maakunnalliseen tilaisuuteen, seuran edustaja oli johtokunnan jäsen Pirjo Korkiakangas. 

– 28.5. Jyväskylä-Seuran edustajana puheenjohtaja osallistui kutsuttuna Jyväskylän kaupungin 185-vuotisvastaanotolle Jyväskylän kaupunginteatterilla. Seura onnitteli 22.3. facebook-tilillään 185-vuotiasta Jyväskylän kaupunkia.

– 11.6. Jyväskylä-Seuran edustajana puheenjohtaja osallistui kutsuttuna Sulasolin Valtakunnallisten laulujuhlien pääjuhlaan Harjun Stadionilla.

– 9.-11.9. Suomen Kotiseutuliitto järjesti Valtakunnalliset kotiseutupäivät Rovaniemellä. Seuran puheenjohtaja osallistui päiville ja edusti Jyväskylä-Seuraa Suomen Kotiseutuliiton vuosikokouksessa.  

– sovittiin Jyväskylän yliopiston kanssa tuleville vuosille säännöllisestä opiskelijayhteistyöstä, mm. kotiseututallentaminen.

Jyväskylä-Seuran 70-vuotisjuhlavuoden valmistelu

Juhlavuoden 2023 valmistelu käynnistettiin ja vuoden 2022 alusta asti aihe oli esillä jokaisessa johtokunnan kokouksessa. Varsinaisesti juhlavuoden ohjelma hyväksyttiin toimintasuunnitelman yhteydessä syyskokouksessa 29.11.

Vuonna 2022 valmisteltiin jo mm. seuraavia asioita:

– seuran historiikin 1953-2002 digitalisointi (Jyväskylän yliopisto) ja seuran toiminnan keskeisten sisältöjen koonti 2003-2022 (Pirjo Korkiakangas) 

– seuran logoon liitettiin seuran nimi (Jussi Jäppinen)

– tehtiin seuralle flyeri ja roll-up  (Mikko Jäkälä ja Helinä Mäenpää)

– suunniteltiin seuran hankkimien kaupunginjohtajan käätyjen tarina ja videointi 

– ideoitiin luentoja ja yleisötilaisuuksia sekä ”kotiseutulauantain” toteuttaminen

– seuran hankkimien veistosten opastetun kierroksen valmistelu (Mikko Jäkälä ja Heli Vuorela)

– sovittiin Jyväskylä-Seuran palkinnon jakamisesta  

Merkittävin valmistautuminen juhlavuoteen oli seuran kutsu lapsille ja nuorille ideoida Jyväskylä-kuvio, jota voisi käyttää monin eri tavoin, vaikkapa neuleissa, painotöissä tai tatuointina. Jyväskylä-kuvioasialle nimettiin raati, johon kuuluivat Taina Rantala Suomen Käsityön museosta, Annareetta Pehkonen Jyväskylän kaupungin kuvataidekoulusta, Pirkko Ritanen Jyväskylän kaupungin kulttuurin yhdysopettajista, Outi Kinnunen Taito Keski-Suomesta, Tiina Huhtaniemi Lankakauppa Titityystä, neuleohjeen tekijäksi kutsuttu suunnittelija Johanna Ärje (AnnaJohannaDesigns), Emmi Palokangas Jyväskylän kaupungilta sekä Pirjo Vuorinen ja Helinä Mäenpää Jyväskylä-Seurasta. Määräaikaan mennessä tuli 65 ehdotusta alle 29-vuotiailta. Raati kokoontui marraskuun lopulla valitsemaan kolme tunnustuspalkinnon saajaa. Jyväskylä-kuvion kutsusta valintaan kului parisen tiivistä kuukautta. Varsinainen kuvion julkistaminen tapahtui vuoden 2023 alussa. Jyväskylä-kuviolla seura innosti lapsia ja nuoria tarkastelemaan omaa kotiseutuaan ja miettimään sitä ilmentäviä asioita kuvion lisäksi myös sanallisesti. 

Viestintä ja markkinointi

Jyväskylä-Seura on ollut aktiivisesti esillä ympäri vuoden. Yleisötilaisuudet ja muu toiminta sekä säännöllinen mediaviestintä ovat tuoneet näkyvyyttä ja lisänneet tunnettuutta. 

Seuran oman viestinnän perustyökaluja ovat www-sivujen päivitykset, facebook-päivitykset, mediatiedotteet ja sähköiset tapahtumakalenterit. Päävastuu viestinnästä on puheenjohtajalla, mutta kaikki johtokunnan jäsenet ovat tärkeässä asemassa seuran toiminnan viestinnässä. Www-sivujen päivityksessä auttaa edelleen Miska Seppälä.  

Seuran jäsenistölle ja ystäville on lähetetty vuoden aikana neljä laajaa ajankohtaistiedotetta (9.3., 22.4. 22.8. ja 26.10,). Jyväskylän kaupungin osallisuuspalvelut on jakanut kaikki ajankohtaistiedotteet Jyväskylän asukas-, kylä- ja kotiseutuyhdistyksille. Seuran yhteystietoja on lisäytty erilaisiin jakeluihin ja rekistereihin. Tilaisuuksien yhteydessä on kerrottu seuran toiminnasta. Paikallismedia on uutisoinut ennakkoon kaikista seuran järjestämistä tilaisuuksista vuoden aikana hyvin. Puheenjohtaja oli kutsuttuna suoraan aamulähetykseen Radio Keskisuomalaiseen 22.8. Eri toimijoiden yhteydenotot ovat lisääntyneet.

Seura jakoi kiitoksena tilaisuuksien puhujille ym. kumppaneille seuran kangaskasseja. Uusiksi markkinointimateriaaleiksi tehtiin syksyllä flyer seuran toiminnasta ja kaksi rollupia. 

Talous 

Jyväskylä-Seuran talous oli edelleen vakaalla pohjalla, vaikka toimintakuluja onkin tuloja enemmän. Jäsenmaksu nostettiin 15 eurosta 20 euroon/hlö/vuosi. Seuran tili oli edelleen Nordea-pankissa ja kirjanpitoa hoiti Laskenta Järvilehto.

Tilikauden tulos oli – 2.088,89 ja varat 22.490,17.

Seura haki toiminta-avustusta muutaman vuoden tauon jälkeen Jyväskylän kaupungilta ja sai sitä 1.000 euroa kohdasta kansalaistoiminta. Yleisötilaisuuksien kulut pidettiin edellisvuotta maltillisempina siten, että tilaisuuksia ei striimattu ja monet niistä toteutettiin yhteistyökumppaneiden kanssa. 

Seura johtokunnan jäsenet Pirjo Korkiakangas, Pirjo Vuorinen, Mikko Jäkälä ja Helinä Mäenpää tekivät suuren työn valmistellessaan avustushakemusta Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahastolle. Laajan hakemuksen otsikko oli ”Rihvelitaulusta tablettiin – koululaiset jyväskyläläisyyttä ja oppimisen kulttuuria kokemassa. Monimuotoiset oppimisen polut Seminaarinmäellä”. Hakemuksen kokonaissumma oli 45 000 euroa ja sitä tavoiteltiin kotiseutuaiheiseksi kärkihankkeeksi. Kulttuurirahasto ei myöntänyt rahoitusta. Jyväskylä-Seura antoi puoltavan lausunnon Jyväskylän Matkailuoppaat ry:n kulttuurirahaston avustushakemukseen.

Yhdistys on Suomen kotiseutuliiton jäsen, mutta kotiseutuliitolla ei ollut toimintaamme sopivia avustushakuja.

Jäsenyydet ja yhteistyökumppanuudet

• • Suomen kotiseutuliitto ry

• • Jyväskylän yliopisto

• • Jyväskylän kaupunki

• • Keski-Suomen museo

• • Jyväskylän matkailuoppaat ry

• • Visit Jyväskylä Region

• • Jyväskylän kestävän kehityksen yhdistys JAPA ry

• • Asuinalue-, kylä- ja kotiseutuyhdistyksiä

Arvio kehityksestä

Yhdistyksen toiminta jatkuu aktiivisena ja sitä kehitetään koko ajan.

Tieto olennaisista tapahtumista tilikauden päättymisen jälkeen

Ei olennaisia muutoksia.

Johtokunta 22.2.2023